Eilen lensimme Borneoon Kuchingin kaupunkiin. Ostimme lentokentältä taksilipukkeen kaupunkiin. Muuten hyvä juttu, mutta sen enempää kuski kuin mekään emme hahmottaneet oikein mihin olimme menossa. Kuski hylkäsi meidät paikkaan X, hetken ympyrää pyörittyämme paikallinen mies tuli kysymään mitä etsimme. Hetken aikaa karttaa tutkiskeltuamme mies sanoi olevansa menossa samaan suuntaan ja voisi opastaa meitä perille tai ainakin oikeaan suuntaan.
 |
| Kaupungin läpi virtaava joki |
Yhdessä löysimme perille B&B Threehouseen, jonka olimme bonganneet netistä päivää aikaisemmin. Tilaa löytyi, joten kannoimme tavarat sisään. Ilmastoidun huoneen saa 60rm eli noin 15 euroa yö, vessan ja suihkun saa jakaa muiden matkailijoiden kanssa. Todella siisti, viihtyisä ja kotoisa paikka. Henkilökunta ja omistaja ovat supermukavia! Paikkaa pyörittävä Bindi on aluperin Ruotsista, olisitte nähneet ilmeen kun annoimme loput Pingviini salmiakkimme hänelle :)
 |
| Huone hurrikaani Katri&Rabben saavuttua |
 |
| Yhteinen keittiö, saa ottaa mitä tarvitsee |
Matkustamisesta uuvutettuina simahdimme aikaisin. Pari kertaa herättiin yön aikana kun ukkonen paukkui niin kovaa ja vettä tuli kuin saavista kaatamalla. 12h yöunien jälkeen olikin hyvä herätä seuraavaan seikkailupäivään.
Kävimme syömässä lounaan paikallisessa katukeittiössä, kahden hengen riisiateria kolmella eri lisukkeella (itse söin tofua, katkarapuja kermakastikkeessa ja jotain vihreää lehtimössöä, jonka nimeä en tiedä) ja juomat päälle maksoi euroissa 3,5 euroa. Ei siis todellakaan hinnalla pilattua ja ihan SUPERhyvää ruokaa! Parhaat ruuat löytyy katukeittiöistä yhtälailla täällä kuin Thaimaassa :)
Mahat täynnä lähdimme katsomaan orankeja Semengoh Wildlife Rehabilitation Centeriin. Liput paikallisbussilla kaupungista Wildlife Centeriin maksoi kahdelta yhteensuuntaan 1,5 euroa. Pääsyliput sisään myös kahdelta hengeltä 1,5 euroa. Bussipysäkiltä on reilu kilometrin kävelymatka syvemmälle viidakkoon, jossa itse Wildlife Center sijaitsee.
Pääsimme katsomaan orankien ruokintaa. Aivan uskomattoman hienoja eläimiä. Kävelimme vielä hetken pidemmälle metsään orankien ruokintapaikalle. Ensin kuulimme puista lehtien kahinaa ja sitten orankinaaras poikasen kanssa tuli näkyville. Näimme kaksi naarasta, joilla oli poikaset mukanaan. Toinen naaraista oli viimeisillään raskaana ja oletettavasti synnyttää kohta. Tämän naaraan poikanen oli noin 6 vuotta ja toisen naaraan poikanen vasta 2 vuotias. Pienempi poikanen seuraili äitinsä tekemisiä innoissaan ja leikki äitinsä ympärillä ja pelleili. Saimme todella hienoja kuvia ja tilaisuus päästä näkemään upeita orankeja oli sanoinkuvaamattoman hieno.
Paikalla olleet työntekijät varoittelivat, että jos orangeilla ei ole nälkä ne eivät näyttäydy ruokintapaikoilla, joten edes yhden näkeminen on jo hieno juttu. Samoiten työntekijät muistuttelivat ihmisiä olemaan mahdollisimman hiljaa ja kunnioittamaan ympärillään olevaa luontoa. Orankeja ei missään nimessä saa lähestyä, vaikka ne näyttävätkin hellyttäviltä. Ne voivat olla arvaamattomia, vaikka ne saapuvatkin halutessaan ruokintapaikoille ne ovat villieläimiä. Halutessaan ne voivat tehdä hampaillaan pahaa jälkeä. Kaksi kuukautta sitten eräs työntekijä menetti sormensa ja joutui sairaalaan ja hetki sitten oranki oli käynyt toisen työntekijän kimppuun aiheuttaen jalkaan vakavan haavan, tämäkin työntekijä lepäili sairaalassa tovin.
Kaikenkaikkiaan mahtava tilaisuus nähdä uskomattoman hienoja luontokappaleita. Todella ihanaa, että pääsimme näkemään orankiäidit ja superihanat pienet karvalapset :D
 |
| Bongattiin vikkelä lisko matkalla orankien luo |
 |
| Kroko, turvallisesti kaltereiden toisella puolen. |
 |
| 6 vuotias orankilapsi |
 |
| Poseeraus |
 |
| Poseeraus :) |
 |
| Emo ja supervikkelä 2 vuotias ilopilleri |
 |
| "Mä osaan yhdellä jalalla näääääin..." |
 |
| "Ja sit mun äiti sanoo et älä hei hyppää sinne" |
 |
| "Ja mä en oo nyt ihan varma noista mutsin neuvoista" |
 |
| "Joten tsuidaduida käppäilen sitte tässä" |
 |
| Äiti näyttää mallia miten kookospähkinä kuoritaan! |
 |
| Pieni voimainosoitus vahvoista hampaista! |
 |
| "Mä tsiigaan eka mitä toi äiti tekee" |
 |
| "Ja sit mä saan ite kans kokeilla" |
 |
| "Ja onnistun tässä superhyvin!!!" |
 |
| "Up and high!!!" |
Ihan kuin siellä kasvaisi köysiä puista...öh... ;) Mahtavia kuvia mahtavista elukoista. Aika hurja voimannäyte äiti-orangilta. Toi pikku-oranki on linssilude-Tarzani /Riku
VastaaPoistahauskas tissit tolla äiti-orangilla :) T:arvaa kuka ;)
VastaaPoistaVautsi! Nyt kyllä käy kateeksi. Arvatkaa kuka haluaisi olla siellä teidän mukana? Tätskä tietty ;)
VastaaPoistaIlman köysiä orangit tuskin tulisivat syömään tuohon paikkaan. Viidakko on tuossa kohtaa avoimempaa, joten liikkuminen ilman rakennettuja köysiä tulisi tapahtua maan kautta. Tämä taas ei voisi osaa orangeista vähempää kiinnostaa, eikä ole lajityypillistä (vaarallisin paikka orangeille). Opas kertoi kyllä että yksi oranki on tosin vissiin ottanut mallia ihmisistä aikalaillaja sisäistänyt hieman oudon tavan kulkea maassa kävellen kädet ristissä!
VastaaPoistaAivan IHANIA Kuvattavia olisin siellä töissä ihan ruokapalkalla täytyisi vain kipsata kädet valmiiksi kun en malttaisi pysuä irti niistä kakruista. Se varmaan oli sietä orankien turva paikasta kun tuli aikoinaan tv:stä kun kaveri katsoi mallia pyykin pesusta ja matki samalla tavalla saippuan hieromisen ja rätin hankaamisen ja kiveen hakkaamisen IHANIA,IHANIA.
VastaaPoistaKatson näitä viimeisiä kuvia huomisenkin vielä syömättä tälläinen on parasta koko matkasta vihkimisen jälkeen kiitos kakrut.Kaitsu kävi kahvilla ja pääsin elvistelemään nyt pällitelemään kuvia .
VastaaPoistaOrangeja, ihania! Pienen poseeraus oli magee. Katja
VastaaPoistaOlen ollut pienessä kuumeessa etten ole jaksanut kirjoitella mutta olen nauttinut katsella kerta kaikkiaan ihanista kuvista ja sanallisesta kerronnasta minkä näen kuin näkisin sen mitä kerrot.Onko Sirkalla myös kone kotona että pääsisi nauttimaan teidän matkasta . Minä olen teidän vuoksi onnellinen harmi etten voi kailottaa iloani koko kylälle.
VastaaPoista